ISO 16890 korvaa nyt EN 779:2012 standardin

Uusi ISO 16890 ‑standardi on tullut voimaan ja korvannut aiemman EN 779:2012 ‑standardin ilmansuodatinten testauksessa ja luokittelussa maailmanlaajuisesti. Uudessa ISO 16890 ‑standardissa ilmansuodatinten arviointiin on tullut huomattava muutos. Uusi ilmansuodatinten testausstandardi ISO 16890 julkaistiin joulukuussa 2016.

Syitä uuteen ISO 16890 ‑suodatinstandardiin

Uudessa ISO 16890 ‑standardissa suodatuksen suorituskyvyn testaamisessa keskitytään hiukkasmaisen aineksen kokoluokitteluun, mikä tekee siitä huomattavasti EN 779:2012 ‑standardia realistisemman kriteeristön.

Mikä muuttuu?

Uuden ISO 16890 ‑standardin mukaan suodatinten tehokkuus määritetään hiukkasmaisen aineksen kokoluokkien PM1, PM2.5 ja PM10 mukaan (ePM1, ePM2,5, ePM10). Myös Maailman terveysjärjestö WHO ja muut viranomaiset käyttävät samoja arviointiperusteita. Tällainen luokittelu helpottaa oikeanlaisen ilmansuodattimen valintaa kuhunkin käyttökohteeseen.

Uusi luokittelu: ISO 16890

Uudessa ISO 16890 ‑standardissa ilmansuodattimet jaetaan neljään luokkaan. Kunkin luokan suodatinten on erotettava vähintään 50 prosenttia kyseisestä hiukkaskokoalueesta. Jos suodatin esimerkiksi erottaa yli 50 prosenttia PM1-hiukkasista, se luokitellaan ISO ePM1 ‑suodattimeksi. Suodattimen teho ilmoitetaan viiden prosentin tarkkuuteen pyöristettynä.

Uusi ISO-standardi luokittelee paitsi pienimmät hiukkaskoot, myös karkeampia hiukkasia erottelevat suodattimet, joiden luokitus on ISO Coarse. Tähän luokkaan lasketaan kuuluvaksi suodattimet, jotka erottelevat alle 50 prosenttia PM10-hiukkasista.

Mitä PM1 tarkoittaa?

PM1 tarkoittaa kaikkea alle yhden mikrometrin (millimetrin tuhannesosa) kokoisia hiukkasia. Toisin sanoen:

1µ= 0.001mm (=PM1)
2.5µ= 0.0025mm (=PM2.5)
10µ= 0.01mm (=PM10)

Mitä hiukkasmainen aines on?

Katso lyhyt video hiukkasmaisesta aineksesta täältä:

ISO 16890 ‑luokittelu

Uuden ISO 16890 ‑standardin myötä luokittelussa huomioidaan entistä paremmin myös suodatinten todelliset käyttöolosuhteet. Kun aiemmin huomioitiin vain 0,4 mikrometrin kokoiset hiukkaset (EN 779:2012), uusi standardi huomioi 0,3–10 mikrometrin kokoisten hiukkasten erottelutehon, jonka perusteella suodattimet jaetaan luokkiin PM10, PM2,5 ja PM1 (ISO 16890). Jotta ilmansuodatin voidaan luokitella tietyn PM-luokituksen mukaisesti, sen tehokkuuden on oltava vähintään 50 % kyseisessä luokassa. Teho kirjataan pyöristettynä lähimpään viiteen prosenttiin niin, että jos suodattimen mitataan erottelevan 66 % PM1-hiukkasista, sen luokitus on ePM1 65 %.

Uudessa standardissa luokitellaan myös alle 50 % PM10-hiukkasista erottelevat suodattimet. Niiden luokitus on ”ISO Coarse”, ja lisäksi mainitaan PM10-hiukkasten erotusprosentti, esimerkiksi “PM Coarse 45 %”.

EN 779- ja ISO 16890 ‑luokkien vertailua

Vanhempia EN 779:2012 ‑luokituksia ei voi suoraan verrata uusiin ISO 16890 ‑luokkiin, sillä niissä käytetään hyvin erilaisia mittaus- ja arviointiperusteita. Tällä hetkellä vertailutaulukkoa ei ole olemassa. Seuraavaa muuntotaulukkoa voi käyttää ohjeellisena tässä vaiheessa.

ISO 16890 ‑standardin hyödyt

Uudessa ISO 16890 ‑standardissa on useita parannuksia EN 779 ‑standardiin verrattuna:

  • Yhtenäinen kansainvälinen standardi.
  • ISO 16890 ‑standardissa suodattimen suorituskyky määritetään 0,3–10 mikrometrin kokoisille hiukkasille, kun EN 779 ‑standardi luokitteli pienhiukkasten erottelukyvyn 0,4 mikrometrin mukaan.
  • Erotusasteet ennen ja jälkeen sähköstaattisen varauksen poistamiseksi suoritettua suodattimen kastamista isopropanolissa voidaan havaita.
  • Suodatin voidaan valita käyttökohteen tarpeita vastaavien suorituskykyominaisuuksien perusteella.

Ota yhteytta